Palkkauksen perusteet

Ekologiset korvausmallit tunnustetaan yhä useammin yritysten arvokkaaksi työkaluksi osoittaa sitoutumisensa biologisen monimuotoisuuden suojeluun ja tehostaa kestävän kehityksen raportointiaan (1). Biologisen monimuotoisuuden väheneminen on merkittävä ympäristöhaaste, ja yrityksillä on yhä enemmän paineita ryhtyä toimiin tämän ongelman ratkaisemiseksi.

Biodiversify.fi:ssä on kehitetty alueperusteinen ekologinen kompensaatiomalli, joka mahdollistaa tieteellisesti perusteltua ja kustannustehokasta kompensointia luonnon monimuotoisuuden vaikutuksista. Uusimpaan tieteelliseen tutkimukseen perustuva malli on suunniteltu tuottamaan mitattavissa olevia ja todennettavissa olevia biologisen monimuotoisuuden hyötyjä (2).

Viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että niittyjen ja kesantoalueiden ennallistamisella voi olla merkittävä myönteinen vaikutus pölyttäjäpopulaatioihin (3, 4). Vuokraamalla toimimattomia maatalousalueita ja ennallistamalla niitä pölyttäjiä tukeviksi niityiksi tai kesantoiksi yritykset voivat antaa konkreettisen panoksen luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Pinta-alaperusteinen korvausmenetelmä tarjoaa selkeän ja mitattavissa olevan nettohyödyn luonnon monimuotoisuudelle ja on kustannustehokas tapa yrityksille tasoittaa vaikutuksia.

Korvausmalli on suunniteltu yhteistyössä viljelijöiden kanssa sen varmistamiseksi, että korvausalueet valitaan huolellisesti ja hoidetaan niiden luonnon monimuotoisuuden maksimoimiseksi (5). Tämä lähestymistapa tarjoaa arvokkaan tulonlähteen maanviljelijöille, joilla saattaa olla epäaktiivista maatalousmaata, jota he eivät käytä maataloustarkoituksiin.

Tämän palkitsemismallin käyttöönotto kestävän kehityksen raporteissa voi auttaa yrityksiä osoittamaan sitoutumisensa kestävään kehitykseen ja lisäämään uskottavuuttaan ja mainetta sidosryhmien keskuudessa (1). Vastuullisuusraportointilainsäädännön alaisena toimivat yritykset voivat hyötyä suuresti tämän mallin käyttöönotosta.

Yhteenvetona voidaan todeta, että tämä tieteellisesti perusteltu ja kustannustehokas aluepohjainen ekologinen korvausmalli tarjoaa selkeän ja mitattavissa olevan nettohyödyn biologiselle monimuotoisuudelle. Malli on suunniteltu yhteistyössä viljelijöiden kanssa maksimoimaan luonnon monimuotoisuuden arvo ja tarjoamaan arvokkaan tulonlähteen. Kestävän kehityksen raportointilainsäädännön alaisena toimivat yritykset voivat hyötyä suuresti tämän mallin käyttöönotosta ja se voi auttaa osoittamaan sitoutumisensa luonnon monimuotoisuuden suojeluun.

Viitteet:

1. Euroopan komissio. (2021). Yritysten kestävän kehityksen raportointidirektiivi. Haettu osoitteesta https://ec.europa.eu/info/publications/sustainable-finance-corporate-sustainability-reporting-directive_en .
2. biodiversity.fi. (nd). Ekologinen korvaus. Haettu osoitteesta https://www.biodiversity.fi/compensation .
3. Carvell, C., Roy, DB, Smart, SM, Pywell, RF, Preston, CD ja Goulson, D. (2006). Kimalaisten rehun saatavuus vähenee kansallisesti. Biological Conservation, 132(4), 481-489.
4. MacGregor, CJ, Williams, IH ja Bell, JR (2019). Kimalaisten pesätiheys ja alkukauden rehujen saatavuus maatalousmaisemissa. Agriculture, Ecosystems & Environment, 270, 58-65.
5. Kansallinen biologisen monimuotoisuuden tietokeskus. (2021). Ekologinen korvausalue. Haettu osoitteesta https://species.biodiversityireland.ie/conservation-tools/ecological-compensation-area/ .