Poliittiset viitekehykset ja ekologiset korvausmallit kestävää tulevaisuutta varten

Biologisen monimuotoisuuden häviäminen on kasvava huolenaihe maailmanlaajuisesti, ja ekosysteemejä ja villieläimiä uhkaavat ennennäkemättömät uhat elinympäristöjen tuhoamisesta, ilmastonmuutoksesta, saastumisesta ja muusta ihmisen toiminnasta. Ongelman laajuus on valtava, ja arviot viittaavat siihen, että meillä saattaa olla edessään massasukupuuttotapahtuma, joka on samanlainen kuin aikaisempina geologisina aikakausina (1). Tällä biologisen monimuotoisuuden vähenemisellä on merkittäviä vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin, mukaan lukien vaikutukset elintarviketurvaan, ihmisten terveyteen ja taloudelliseen hyvinvointiin.

Biologisen monimuotoisuuden väheneminen on myös merkittävä haaste Euroopassa, sillä monet ekosysteemejä ja lajeja ovat uhattuna useiden ihmisten toimien vuoksi (2). Tämä biologisen monimuotoisuuden väheneminen on johtanut sellaisiin tekijöihin kuin elinympäristöjen tuhoutuminen, liikakäyttö, saastuminen ja ilmastonmuutos, joilla kaikilla on ollut merkittäviä vaikutuksia Euroopan kasvistoon ja eläimistöön.

Äskettäisessä Dasgupta-katsauksessa biologisen monimuotoisuuden taloustieteestä on korostettu kiireellistä tarvetta puuttua biologisen monimuotoisuuden vähenemiseen ja varoitettu siitä, että nykyinen talousjärjestelmä johtaa kestämättömään kulutukseen ja vaarantaa luonnonvaramme (3). Raportissa esitetään, että meidän on harkittava uudelleen talousjärjestelmiämme, jotta voimme ottaa paremmin huomioon luonnon ja biologisen monimuotoisuuden arvon ja kehittää kestävämpiä tuotanto- ja kulutusmalleja.

Tämän ongelman ratkaisemiseksi Euroopan unioni on kehittänyt useita poliittisia puitteita ja aloitteita, joilla pyritään suojelemaan ja palauttamaan biologista monimuotoisuutta. Yksi tällainen aloite on EU:n biologista monimuotoisuutta koskeva strategia vuodelle 2030, jossa asetetaan kunnianhimoisia tavoitteita biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi ja kääntämiseksi päinvastaiseksi vuoteen 2030 mennessä (4). Tämä strategia sisältää useita toimenpiteitä, kuten elinympäristöjen ja lajien suojelun lisääminen, kestävän maa- ja metsätalouden edistäminen sekä biologista monimuotoisuutta koskevien näkökohtien valtavirtaistaminen muille politiikan aloille.

Toinen tärkeä poliittinen kehys on EU:n kestävän kehityksen taksonomia, joka tarjoaa luokitusjärjestelmän sellaisille taloudellisille toiminnoille, jotka edistävät ympäristötavoitteita, kuten ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä (5). Taksonomia pyrkii tarjoamaan yhteisen kielen sijoittajille, yrityksille ja päättäjille kestävän taloudellisen toiminnan tunnistamiseksi ja siihen investoimisen kannustamiseksi.

Olemme biodiversity.fi:ssä sitoutuneet edistämään luonnon monimuotoisuuden suojelua ja ennallistamista ekologisen kompensaatiomallimme avulla, joka auttaa lisäämään pölyttäjäpopulaatioita ja ennallistamaan huonontunutta maatalousmaata. Mallimme perustuu pinta-alaperusteiseen korvauslähestymistapaan, jonka avulla voimme mitata ennallistamistoimiemme nettohyötyjä ja antaa yrityksille selkeän ja mitattavissa olevan tavan edistää luonnon monimuotoisuuden suojelua.

Yhteenvetona voidaan todeta, että biologisen monimuotoisuuden väheneminen on merkittävä haaste maailmanlaajuisesti ja Euroopassa, ja monet ihmisen toimet vaikuttavat ongelmaan. Dasgupta Review on korostanut kiireellistä tarvetta käsitellä tätä kysymystä ja tarkastella talousjärjestelmiämme uudelleen, jotta luonnon ja biologisen monimuotoisuuden arvo voidaan ottaa paremmin huomioon. Vastatakseen tähän haasteeseen Euroopan unioni on kehittänyt useita poliittisia puitteita ja aloitteita, joilla pyritään suojelemaan ja palauttamaan biologista monimuotoisuutta, mukaan lukien EU:n biologista monimuotoisuutta koskeva strategia vuodelle 2030 ja EU:n kestävän kehityksen taksonomia. Yhdessä toimimalla voimme auttaa suojelemaan ja palauttamaan maapallon elämän monimuotoisuutta ja varmistamaan kestävän tulevaisuuden kaikille.

Viitteet:

1. IPBES. (2019). Globaali arviointiraportti biologisesta monimuotoisuudesta ja ekosysteemipalveluista. Haettu osoitteesta https://ipbes.net/global-assessment-report-biodiversity-ecosystem-services .
2. Euroopan ympäristökeskus. (2020). Luonnontila EU:ssa. Haettu osoitteesta https://www.eea.europa.eu/soer-2020/europe/biodiversity .
3. Dasgupta, P. (2021). Biologisen monimuotoisuuden taloustiede: Dasgupta Review. Haettu osoitteesta https://www.gov.uk/government/publications/final-report-the-economics-of-biodiversity-the-dasgupta-review .
4. Euroopan komissio. (2020). EU:n luonnon monimuotoisuusstrategia vuodelle 2030. Haettu osoitteesta https://